Motivaatio

20.10.2021

Omassa elämässäni olen saanut ja ajoittain joutunut pohtimaan asioita mikä meitä ajaa eteenpäin. Miksi asetamme itsellemme tavoitteita ja miksi pyrimme menemään eteenpäin, kehittymään, olemaan parempia versioita nykyisestä itsestämme, tai kannustamaan muita olemaan sitä heidän omassa henkilökohtaisessa elämässään. Mikä motivoi meitä tai mikä on meille arvokasta? Terveys on yleisin vastaus, kun puhutaan siitä mikä meille on arvokasta. Mutta mikä motivoi siitä huolehtimisesta eniten? Sen menettäminen. Siinä vaiheessa ymmärretään terveyden merkitys kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme ja valitettavasti sama sääntö pätee moneen muuhun asiaan elämissämme. Kaipaamme sitä minkä menetämme ja vasta sitten ymmärrämme sen todellisen arvon.

Miksi sitten emme pyrkisi tekemään positiivisia asioita ennen kuin tulee syytä niiden kaipaamiseen. Pitämään parempaa huolta omasta itsestämme. Usein siihen vaaditaan syy. Jokin arvokas asia.

Esimerkkinä oma roolini isänä. Perustellessani teini-ikäiselle lapselleni opiskelun tai harrastusten merkitystä ja niiden vaikutusta hänen tulevaan elämäänsä. Miksi molemmilla on suuri merkitys, enkä puhu siitä, että työstä saa rahaa tai siitä, että oppii heittämään palloa paremmin koriin vaan siitä miksi kannattaa nähdä vaivaa ja olemaan määrätietoinen pyrkiessään tavoitteeseen. Pyrkiä tekemään, vaikka se ei kiinnostaisikaan, vai auttaa ymmärtämään, että nämä isot tärkeät asiat vaativat paljon tunteja, ponnistelua ja usein pitkän ajan, jopa vuosia työn, että ne voi savuttaa. Ei poika sitä ymmärrä, eikä hänen vielä pidäkään. Hän saa tässä vaiheessa vielä haaveilla mopoista, koripallosta ja mistä nyt tuon ikäinen haaveilee. Meillä aikuisilla ei ole sitä tekosyytä. Me emme voi antaa periksi, vaikka ei kiinnostakaan. 

Tai sitten omassa ammatissani fysioterapeuttina, yrittäessäni motivoida ja perustella ihmisille miksi heidän kannattaa pitää parempaa huolta itsestään. Miksi pitää liikkua tai miksi pitää itse nähdä vaivaa kuntouttaessaan vaikkapa kipeää olkapäätä. Miksi pitäisi syödä terveellisemmin, pudottaa painoa, kuntoilla että voisi ja jaksaisi paremmin ja odotettavissa olisi parempi, laadukkaampi ja ennen kaikkea pidempi elämä.


Myös harrastuksessani kuntosalilla. Menen tietoisesti kiduttamaan itseäni sinne lähes päivittäin muiden samanhenkisten ihmisten seuraan. Miksi juuri me olemme siellä tai joku muu jossain muualla harrastamassa jotakin muuta hänelle mieluista lajia. Miksi toiset lopettavat harrastamisen kesken, tai eivät harrasta ollenkaan.

Miksi se on siis niin vaikeaa? Tavoitteen asettaminen ja saavuttaminen. Sen eteen ponnisteleminen viikosta toiseen. Sen saavuttaessa onnistumisen arvostaminen ja siitä hyvällä tavalla kiinni pitäminen. Seuraavassa pohdintaa siitä, miten itse asian koen ja minkälaisiin johtopäätöksiin olen asian tiimoilta tullut. Tartun voimakkaasti sanaan MOTIVAATIO, koska se sana toistuu usein jokaisen henkilön uuteen tavoitteeseen pyrkimisessä, mutta myös prosessin loppuessa ennen aikojaan. 

Tavoite

Päämäärä, jonka henkilö yrittää saavuttaa.

Motivaatio

Motivaatio on se psyykkinen tila, millä vireydellä, aktiivisuudella ja ahkeruudella yksilö tietyssä tilanteessa toimii saavuttaakseen tavoitteensa.

Arvo

Arvoilla tarkoitetaan toivottua asiaa, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää. Arvo tarkoittaa myös merkityksellisyyttä - kun jokin asia on merkitsevä, sen sanotaan olevan arvokas.

Prosessi

Prosessi tarkoittaa yleisesti kehityskulkua. Prosessi on suoritettavien toimenpiteiden sarja, joka tuottaa määritellyn lopputuloksen. Prosessin toteuttaminen ja prosessin mukainen toimiminen voi viedä aikaa, tilaa ja resursseja tai asiantuntemusta.


Näin määritellään sanat tavoite, motivaatio, arvo, ja prosessi. Jokainen asettaessaan itselleen tavoitteen on alussa motivoitunut saavuttamaan sen. Tavoite voi olla mikä tahansa tavoiteltava asia. Se voi liittyä urheiluun, hyvinvointiin, elämään, työhön tai ihmissuhteisiin. Usein tavoitteen eteen pitää tehdä paljon töitä ja sille pitää omistaa aikaa. Usein tavoite on myös henkilölle arvokas tai sen saavuttamisesta oletetaan olevan itselleen iloa ja hyötyä.

Asettaessaan tavoitetta kannattaa pohtia kuinka arvokas sen saavuttaminen on sen asettajalle. Etukäteen kannattaa miettiä myös, kuinka paljon se vaatii aikaa, onko tavoite realistinen ja mitä tapahtuu, kun sen savuttaa. Näin määritellään tavoitteelle arvo. Mitä lopputulos merkitsee minulle. Lopputuloksen pitää olla arvokas sen tavoittelijalle henkilökohtaisista lähtökohdista. Kukaan ulkopuolinen ei voi asettaa toiselle tavoitetta, koska toisen määrittelemä päämäärä ei ole siihen pyrkijälle arvokas.

Kuitenkin valitettavan usein myös itse asetettu tavoite jää saavuttamatta, tai jätetään kokonaan yrittämättä, mutta miksi?

Tavoite ei mahdollisesti ollut realistinen. Asetetaan liian vaativa päämäärä, liian tiukat raamit joko sen suorittajalle tai saavuttamisen aikataululle ja motivaatio loppuu. Tavoitteen saavuttaminen lakkaa olemasta arvokas suhteessa sen vaatimiin suorituksiin.

Tulee yllättäviä esteitä. Mikäli tavoitteen saavuttaminen vaatii enemmän aikaa, mahdollisesti kuukausia tai jopa vuosia, on todennäköistä, että matkalla tavoitteeseen tapahtuu asioita, jotka luovat haasteita päämäärän saavuttamiselle. Sairastumisia, ongelmia ihmissuhteissa, taloudellisia haasteita tai mitä tahansa muuta vastaavaa. Silloin motivaatio on koetuksella ja usein myös loppuu. Motivaatio on olotila, joka pitkässä prosessissa ei ole ylläpidettävissä oleva asia.

Ei ole mitään tavoittelemisen arvoista. Tämä ei saisi, eikä pitäisi olla edes mahdollista. Jokaisella meistä on asioita, josta haaveilemme. Mietimme vain heti alussa, ettei minusta ole siihen. En osaa, jaksa tai pysty kuitenkaan.

Motivaatio tai sen puute on asia, jota kuulen valitettavan usein ammatissani. Sen puuttumiseen tai katoamiseen loppuu ja monen tavoitteen matka, tai se ei edes pääse alkamaan alun perinkään. Siksi motivaation varaan valitettavasti ei voi rakentaa mitään vaativaa tai pitkää prosessia. Se ei koskaan riitä, koska itselleen merkittävää tavoitetta ei koskaan ole helppo saavuttaa. Aina tulee esteitä ja vaikeuksia, syy luovuttaa.

Siksi tavoite pitää olla riittävän arvokas, jotta sen tavoittelu kestää myös ne ajat, kun motivaatio puuttuu. Sen eteen tehdään töitä, vaikka ei kiinnostaisi ja jaksaisi. Purraan "hammasta yhteen" ja mennään eteenpäin.

Prosessi, eli matka tavoitteeseen pitää olla mielekäs, tai siitä pitää pyrkiä tekemään itselleen sellainen. Jos kaikki tavoitteen eteen tehtävä työ tuntuu väkinäiseltä ja vaikealta, on todennäköistä, että siihen ei jaksa panostaa.

Itse prosessista pitää oppia nauttimaan, koska se on asetetun tavoitteen tärkein osuus. Pitää osata nauttia prosessin jokaisesta vaiheesta, koska ne ovat niitä asioita, jotka todellisuudessa opettavat ja antavat eniten. Jokainen prosessin vaihe on askel eteenpäin kohti sitä tavoitetta, jonka alun perin asetit. Lopputulos on vain se, joka sen matkan kruunaa loppujen lopuksi. Kirsikka kakun päällä.

Unohda siis sana motivaatio. Korvaa se mielessäsi tinkimättömyydellä, periksiantamattomuudella tai perkele puhtaalla Suomalaisella sisulla. Lopeta selittely. Sinulle ei tarjoilla mitään valmiina, vaan sinun itsesi pitää olla valmis tekemään töitä tavoitteidesi eteen. Älä oleta, että se on aina helppoa ja aina mukavaa.

Aseta siis itsellesi tavoite, joka on sinulle arvokas. Voi paremmin, ole parempi vanhempi, parempi työntekijä, opiskele uusi ammatti, laihduta, kuntouta kipeä alaselkäsi, mitä tahansa mikä sinulle on tärkeää. Mieti mitä se vaatii ja tee sen eteen töitä. Älä kuvittele olevasi "motivoitunut" prosessin jokaisena hetkenä, vaan onnittele itseäsi siitä, että jatkoit matkaa, vaikka se tuntui vaikealta. Jos tipahdat kyydistä, kiipeä takaisin ja jatka matkaa. Tekemällä näin voit olla itsestäsi ylpeä niissä hetkissä, kun olisi aikaisemmin antanut periksi. Nauti prosessista ja niistä pienistä onnistumisista, joita sen aikana koit. Epäonnistumiset kuuluvat prosessiin. Älä anna niiden lannistaa sinua, vaan opi niistä. Maaliin pääseminen kruunaa kaiken mutta matka oli se, joka antoi sinulle eniten, jos teet siitä itsellesi merkityksellisen ja mieluisen.